Päin tuulta - valoa kohti

2.1.2018
Reijo Niemelä, toimitusjohtaja

Uuden edessä olemme aina enemmän tai vähemmän epävarmoja. Vain pieni osa asioista on sellaisia, että tiedämme niiden toteutuvan ajatellulla tavalla. ”Ennustaminen on vaikeaa, varsinkin tulevaisuuden”, sanoi jo aikoinaan valtioviisas Ahti Karjalainen. Mistä mahtaakin johtua, että jokaisen uuden vuoden alussa tuntuu, että taas on edessä entistä enemmän vaikeasti ennustettavia asioita. Johtuneeko ihmisen psyyken rakenteesta: haluaisimme tietää enemmän kuin mihin mahdollisuutemme riittävät. Vaan kun kapasiteettimme ei riitä. Ja sitten olemme epävarmoja ja pelkäämme tulevaa. Kurotamme mieluusti kuuseen, mutta kapsahdamme helposti katajaan!

Hoitoalalta löytyy ainakin yksi pomminvarma asia, joka luo epävarmuutta ja ettei vaan pelkoakin. Tahtoisimme tämän uuvuttavan sote-meuhkaamisen läpi näkevämme jo maaliin. Tuleeko sotesta totta? Jos tulee, niin miten käy ihmisten hoitoon pääsyn paranemisen kanssa? Miten käy kustannusten säästymisen kanssa? Miten käy meidän pienten ja vähän sitä isompien yksityisten palveluntuottajien? Riittäkö meille tehtäviä? Pitääkö olla riittävän iso selvitäkseen? Milloin uusia tuulia uhkuvat puheet ja sanat muuttuvat konkretiaksi?

- Ken elää se näkee!

Asioilla on taipumus aina ratketa jotenkin. Niin käy tänäkin vuonna. Jos ei näin niin sitten noin. Emme ole sokean kohtalon kuljetettavina, vaan me itse ratkaisemme asiamme tavalla tai toisella. ”Tulevaisuus ei tule, se tehdään”, sanoi toinen valtioviisas Esko Aho aikoinaan. Perusasiathan tässä ihanassa 100-vuotiaassa Suomessa ovat vallan hyvin. Vapaus, sisukkuus, yritteliäisyys, toisista huolehtiminen, puhumattakaan ihmisarvosta ja tasa-arvosta. Emme me suomalaiset niitä saa sössityiksi yhden vuoden aikana, vaikka kuinka möhlisimme. Ja emmehän me sitä paitsi möhli. Arvomme ovat niin syvällä historian maaperässä. Me käymme päin tuulta ja tuiverrusta sisulla ja hyvällä osaamisella! Eiköstä niin?

Vuoden alku on valoa kohti kulkemista.

Suosittele meitä